Palvelua vai ei

Mikä on kivijalkaliikkeen painajainen? Sisään tullut asiakas ei löydä mitään ostettavaa.  Minä koin todellisen onnistumisen tällä saralla eilen. Meillä on ollut todellinen flunssa-aalto porukassa viime viikolla. Lopulta pystyssä vain sen verran väkeä, että saimme juuri pidettyä kaikki pisteet auki ja minä yksin Bulsalla.

Olin tekemässä tossusovitusta ja liike muutenkin melko täynnä väkeä. Sisään tulee asiakas, joka siirtyy kenkähyllylle, viipyy hetken ja on lähdössä pois. Minä pikaisesti kysymään, olisinko voinut auttaa. ”Etsin mustia kenkiä, mutta ei teillä ole mitään kiinnostavaa” Minä kaukovilkaisen hyllyämme ja huomaan, että yksi malleista ei ole näytillä. ”Tuolta puuttuu minusta kaunein mallimme, ehditkö vilkaista?” ”No tuo nyt sitten.” Asiakas mieltyi kenkiin ja löysin hänelle myös toisen parin ale hyllystämme. Asiakas kiitteli palveluani ja naureskeli, että nyt hän ymmärtää kivijalkaliikkeen merkityksen-palvelu. Hän osti molemmat kengät ja kertoi jakavansa kokemuksensa kavereilleen. Olin niin tyytyväinen, että loppuillan kiire ei tuntunut enää missään. Vasta liikkeen sulkemisen jälkeen huomasin, että kaadun se minäkin, nyt sinkkitabletit kehiin.

Aikuisbaletti- vakuutusturva tulevia kaatumisia vastaan

Matkalla töihin tänään, pääsin auttamaan lähimmäistä. Edessäni kävellyt naishenkilö liukastui ja kaatua mätkähti Kampin kuraan. Riensin apuun ja hän yritti nousta. Eipä onnistunut. Selkään ja lonkaan sattui kuulemma ihan ….nasti. Uskoin hyvin. Ei auttanut kuin soittaa paikalle ambulanssi ja sillä aikaa potilas joutui makaamaan sateessa ja kurassa.

Itselleni on noita liukastumisia sattunut kohdalle kymmenien vuosien aikana satoja. Välillä huiskahtaa ihan peffaleen asti ja joskus tekee uskomattoman koreografian ja pelastautuu jatkamaan matkaansa ilman maakontaktia. Koskaan en ole noiden kohdalla ambulanssia tai edes sairaalahoitoa tarvinnut. Kerran kyllä lääkärin kun tuiskahdin takapuolelleni ja mursin häntäluuni. Siitäkin toivuin nopeasti. Miksi minä selviän pienemmillä vaurioilla kuin tuo (muuten minua yli 10v. nuorempi nainen tänään)? Uskon vahvasti, että siinä on kyse vartalonhallinnasta, joka tulee sivutuotteena vuosien tanssiharrastuksesta. Teinpä nopean gallupin tavatessani aikuisbalettioppilaitamme kahvilla Bulevardilla: ”Miten on tytöt, kun jalka lipeää, mitä tapahtuu?” Ja niin alkaa huikea sorina siitä, miten kukakin kyseisestä viidestä naisesta on huiskahtanut, tuiskahtanut ja suihkinut mihinkin suuntaan. Välillä on kassit lennelleet ja joskus on joku nilkka vähän niksahtanut mutta… ei vaurioita kenelläkään, ei edes kuraantuneita takkeja tai revenneitä housuja. Hyvä me!

Baletti on selvästi, kaiken muun hyvän lisäksi, kuin vakuutus tulevaisuudelle. Vahva selkä, hyvät jalkalihakset ja tasapanon hallinta ovat asioita, jotka kehittyvät nopeastikin baletin parissa. Noista ominaisuuksista nauttii varmasti ihan jokapäiväisen elämän käänteissä. Lisäksi tulee virkistynyt mieli ja mukavia uusia tuttavuuksia tunneilta. Aikuisbalettilaiset pitivät tätä erinomaisena kokonaisuutena. Nämäkin naiset ovat kaikki aloittaneet balettiharrastuksen vasta aikuisina. Toki muutama oli joskus lapsena käynyt lajia kokeilemassa, muttei siitä ollut harrastusta tuolloin tullut, vasta myöhemmin puri balettikärpänen. Nyt kaikki käyvät 2-3 krt viikossa tunneilla ja harrastus on tärkeä osa omaa hyvinvointia.

Koulussamme on vahva aikuisbalettiosasto ja opettajamme ovat huikeita alansa osaajia. Nyt jos koska on hyvä toteuttaa pitkäaikainen haave ja suunnistaa balettitunnille. Tiedä vaikka jo ensivuoden liukkailla olisit paremmassa kuosissa ottamaan vastaan mitä luonto tuo eteesi.

Asiakastyytyväisyyttä

Miten palvella asiakasta hyvin?

Koska tyytyväisyys on tunne ja se siis muodostuu omista kokemuksista kussakin tilanteessa, olemme varsinkin me palveluntarjoajat todella liemessä. Kaikkia ei voi aina miellyttää.

Viime aikoina olen yrittänyt kuunnella teitä oppilaitamme erityisen tarkalla korvalla. Joulunäytöspaikkaa ja aikaa valitessamme sain seuraavia toiveita

  • Liput eivät saa hinnaltaan ylittää 10€ = tilan kustannukset eivät siis voi olla kovin suuret
  • Paikkaan pitää päästä helposti kaikkialta
  • Paikan läheisyydessä tulisi olla parkkipaikkoja, mieluiten maksuttomia
  • Koulun pitää varmistaa vanhemmille kaksi paikkaa per perhe
  • Oppilaita ei saa pistää hankkimaan jotain ylimääräisiä tarvikkeita tuohon esitykseen vaan koulun tulisi tarjota nuo
  • Aikataulut tulee tehdä niin, että ne sopivat perheiden muihin suunnitelmiin
  • Näytökset eivät saa olla liian pitkiä

Vaikka toiveita ei sinällään ole paljon, ovat ne mahdottomia täyttää.

Koska toimimme täysin oppilasmaksujen varassa, joudumme rahoittamaan kaikki esityksemme lipputuloilla. Olemme jo kymmenien vuosien ajan toimineen Aleksanterin teatterissa, mutta viime keväänä kävi selväksi, ettei tuo ole paras ratkaisu kaikille. Oli selvää, että lipun korkeampi hinta vähentää katsojia ja näin osa innokkaista katsojistamme jäi pois näytöksestä. Vaikka näytöksemme ovat todella upeita, kiinnostaa teitä tietenkin eniten tuo oman lapsenne esitys. Päädyimme etsimään uutta paikkaa.

Nyt kokeilemme erilaisia toimintamalleja ja olemme Arabia salissa. Ainakin toimintaympäristöltään Pop Jazz opisto sopii meille. Lyhyellä tuttavuudella voin sanoa, että talo on täytetty joustavilla ja asiansa osaavilla ihmisillä. Ystävälliset vahtimestarit ovat taipuneet vuoksemme jo nyt useasti. Koska tila on pienempi ja siten edullisempi, saatoimme laskea lipun hintaa 50%. Tuo tietysti toi lisää yleisöä ja niin osa näytöksistämme onkin loppuunmyytyjä. Tilaan kuitenkin mahtuu 300 katsojaa eli mikään ihan pieni tila tuo ei ole. Olen pahoillani siitä, että osa teistä heräsi, markkinoinnistamme huolimatta, vasta muutama päivä ennen näytöstä, noita lippuja ostamaan. Kuitenkin yritimme parhaamme mukaan teille tiedottaa tilan koosta ja suosittelimme tekemään tuon lippuhankinnan ajoissa.

Siihen emme taivu, että varaisimme lippuja vanhemmille etukäteen. Tuo vaatisi sen, että kaikkien olisi nuo liput sitten pakko hankkia. Tuolla menettelyllä meillä olisi ollut n. 80 lippua/näytös myymättä vielä eilen ja ne perheet, jotka haluavat tuoda suuremman joukon taiteenystävistä katsomoon, olisivat jääneet rannalle. Niin tai näin, tyytymättömiä asiakkaita olisi ollut kuitenkin.

Olemme nyt siis pyrkineet järjestämään varapaikkoja katsomoon teille 35 vanhemmalle, jotka ette ehtineet lippujanne saada. Meille on tärkeää, että kaikki näkevät upeat esityksemme ja pääsette mukaan nauttimaan tanssinriemusta. Sopu sijaa antaa sanotaan ja toivottavasti tuo on totta.

Kehitetään yhteistyötä ja toimintaa ja toivottavasti löydämme malleja, jotka miellyttävät teitä tai ainakin ovat mielestänne edes ok.

Joulunäytöksiä kohden

Taina

Palaute-arvio-arvostelu

Kevätjuhlat lähestyvät ja koko talo kihelmöi jo tulevan näytöksen odotusta. Me opettajat suunnittelemme puvustusta, valoja ja viimeistelemme kuvioita. Viikko viikolta tunnelma tiivistyy ja pian olemme tositoimissa Aleksanterin teatterissa.

Lipunmyynti alkoi eilen vilkkaana. Olemme kuluneiden vuosien aikana rakentaneet yli 80 oppilasnäytöstä. Jokaiseen on upotettu satoja tunteja työtä ja aina kun olemme saaneet palautetta, olemme sen vastaanottaneet niin hyvässä kuin pahassakin. Aika vähän on ikäviä kommentteja tuohon määrään tekemistä tullut. Iloiset oppilaat ja tyytyväiset vanhemmat ovat paras palkinto meille työstämme.

Eilen toimistopäällikkömme Oskari huomasi lipunmyyntisivustolla olevan tapahtumaan liittyvän arviosivun. Viime vuoden kevätjuhlasta oli kymmenen arviota. Minä ryhdyin innolla lukemaan. Yksi toisensa jälkeen oli tapahtumaamme kehunut. Oh miten röyhistin rintaani. Ylpistyin kerta pamauksella. Vaan ylpeys käy lankeemuksen edellä ja niin tässäkin. Viimeinen (1/10) arvioitsija ei ollut viihtynyt esityksessä. Hän arvioi kaiken olleen kehnoa ja jopa minun perinteisen tervehdykseni olleen liian pitkä ja sisältäneen sisäpiirin tarinoita, jotka eivät ketään kiinnosta.

Vaikutus oli välitön. Vaikka yhdeksän kehui, latisti iloisen mielen tuo yksi haukku. Voi plääh!
Minä en kyseisiä vikoja tunnista. Näytöksemme ovat upeita, opettajamme tekevät aina upeaa työtä ja meidän näytöksissämme tuodaan esiin oppilaiden hyviä puolia ja osaamisen kehitystä. Kaikki pääsevät mukaan esiintymään, onhan kyse oppilasnäytöksestä. Näytöksiimme ei kutsuta mediaa, eivätkä ne ole kilpailutilanteita. Me teemme tanssia sydän pulputen suurista tunteista.

Siis taidan kuitenkin uskoa niitä yhdeksää muuta ja toivoa, että tuon yhden arvion kirjoittaja ei pettynyt aivan pohjia myöten.

Tällekin vuodelle on luvassa upeita esityksiä, rajaton määrä iloa ja riemua ja varmaan puhe, joka sisältää minulle tärkeitä sisäpiirin asioita kaudelta 2016-2017.

Tulkaahan antamaan palautetta.

Kiitos!

Elämäni on sujunut kuin tanssi, oikeasti. Alakoululaisena pääsin Eva Hemmingin steppiryhmän kautta Kansallisteatteriin avustajaksi. Töitä kun teki huolella, tuli huomatuksi ja tuosta aukesi hommia kesäteattereissa, muotinäytöksissä ja erilaisissa muissa projekteissa. Sitten pääsin Kansantanssiryhmä Katrilliin. Taas piti tehdä kovasti töitä, mutta sain ihania ystäviä, upeita kokemuksia ja pääsin kiertämään maailmaa tanssien. Nuo kokemukset antoivat uskoa itseeni ja osaamiseeni ja niinpä 1984 perustin oman koulun. Footlight on maamme johtavia tanssioppilaitoksia ja ylpeilen kaikkien upeiden opettajiemme ja oppilaidemme työstä. Ihana elämä siis.

Eilen meitä vanhoja Katrillilaisia kokoontui joukko juhlistamaan yhden maamme tanssi-ikonin, Doris Laineen, syntymäpäiviä. Mieleen tulvi miljoona komentoa, korjausta, haukkua, kehua, ylpeää ilmettä ja iloista yhdessäoloa, joita koimme noiden yli kymmenen Katrillissa viettämäni vuoden aikana Doriksen opetuksessa. Mitenkähän sitä voisi oikeasti kertoa kaikille niille ihmisille, joiden avulla minusta on tullut minä, että ihan mieletön kiitos kaikille teille, jotka teitte töitä kanssani ja teitte minulle mahdolliseksi tulla minuksi!

Valinnan vaikeus ja tarjonnan laajuus

Syksy on uusien alkujen aikaa. Koulujen alku aloittaa myös harrastukset ja paljon muutakin uutta. Tanssi on hyvä ja antoisa harrastus kaikille. Se ei ole pelkästään hauska liikunnanmuoto vaan se antaa paljon muitakin valmiuksia ja kokemuksia. Miten siis valita, suorastaan massiivisesta määrästä palveluntarjoajia, se itselle oikea toimija?

Monelle tuon valinnan ratkaisee sijainti tai hinta. On selvää, että kiireinen aikataulu ei usein salli pidempiä matkoja tanssituntien pariin. Kyse on tosiaan usein myös talouden resursseista ja siitä, mihin perhe voi olemassaolevat resurssit sijoittaa.

Toisille valinnan peruste on oppilaitoksen tarjoama lajivalikoima, opetukseen käytettyjen tilojen toimivuus, opettajien ammattitaito ja kokemus, oppilaitoksen sisäinen tunnelma tai yksinkertaisuudessaan se, että on kuullut hyvää palautetta oppilaitoksesta.

Mistä siis tietää, millainen oppilaitos oikeasti on? Miten tuosta tarjonnasta löytää juuri sen oikean?

Osa pääkaupunkiseudun tanssioppilaitoksista on hyväksytty antamaan taiteen perusopetusta. Nuo koulut toimivat kunnan/valtion hyväksymän opetussuunitelma pohjalta. Hyväksyntä edellyttää tiettyjen pätevyysvaatimuksien noudattamista opettajien osalta, opetuksen sisältöjen tulee täyttää opetushallituksen asettamat puitteet ja toiminnan tulee muutenkin täyttää tietyt standardit. Opetus on tällöin vastaava kuin muidenkin taideoppilaitosten ja opintokokonaisuuksista saa myös todistuksen. Tyyli eroja kuitenkin löytyy paljon.

Osa tanssinopetusta tarjoavista toimijoista ei ole koskaan edes hakenut tuota lupaa, sen puuttuminen ei siis kerro, etteikö koulu olisi tasokas, mutta se kertoo, ettei tuota tasoa ole virallisesti yhteiskunnan puolelta tarkastettu.

Maassamme ei ole mitenkään rajoitettu sitä, kuka saa tai ei saa perustaa tanssikoulua tai antaa tanssinopetusta. Pääkaupunkiseudulle syntyy jatkuvasti uusia kouluja ja toimijoita. Tanssi on suosittua ja se on hyvä. Jokaisella koululla ja toimijalla on oma visio, tyyli ja toimintamalli.

Käykää tutustumassa kouluihin ja toimijoihin. Kuunnelkaa miltä talossa tuntuu. Katselkaa tiloja ja ympäristöä, haastakaa meitä palvelemaan teitä paremmin ja tarjoamaan teille upeita kokemuksia tanssitaiteen parissa. Olemme valmiit vastaamaan haasteeseen, tulkaa esittämään se.

Koko Suomi tanssii.

Think about things yltnereffid

Elämä tapahtuu vaikka et olisi paikalla.

Sain tuosta todisteen viime viikolla. Vietimme perinteisen neuvotteluviikon New Yorkissa ja torstaina kotimaasta tuli puhelu. Pojanpoikani oli päättänyt aikaistaa maailmaan saapumistaan muutamalla viikolla ja perjantai aamuna olin ylpeydestä sikkuralla oleva isoäiti.

DifferentlySuurta iloa seuraa aina suuri vastuu. Meidän perheeseen on tulossa Jatka lukemista Think about things yltnereffid

Kilpailla vai eikö kilpailla?

Aihe on vanha, mutta edelleen ajankohtainen. Viime viikon aikana pidimme sekä Footlightin että Porvoon Tanssiopiston kevätnäytökset. Koulut sitoutuvat minun kauttani vahvasti toisiinsa. Ne ovat kaksi täysin erilaista ja eri tavoilla toimivaa oppilaitosta. Perusajatus yhdistää ne kuitenkin helposti, tasokas tanssinopetus.

Footlight on kolmekymentä vuotias jo melkeinpä megalomaanisen kokoinen Jatka lukemista Kilpailla vai eikö kilpailla?

Suomesta, Suomella, Suomeen, Suomessa

Vaalien jälkeinen elämä on erilaista kuin ennen vaaleja. Osa kansasta äänesti ja osa ei. Sepä siis lienee ollut valinta. Me vapaan maan kansalaiset voimme noita tehdä, päivittäin jopa.

Kiihkeästi ovat julkimot kertoneet, millaista väkeä tuntevat ja kuka on heidän tuttavapiirinsä äänet saanut. Kovasti olen ihmetellyt, miten tuo tietämys on hankittu, maassamme kun on vaalisalaisuus eli äänestämme yksin tuossa kopissa. Toki joitain facebook julkaisuja olemme nähneet, kun osa meistä on itse päättänyt ohittaa tuon salaisuuden ja julkaissut äänensä, mutta silti.

Minun tuttavapiirini on aika suppea. En ole kovin mukava enkä sosiaalinen, joten en juokse juhlissa. Vanhakin olen ja usein laiska eli siitä joukon vähäisyys. Jatka lukemista Suomesta, Suomella, Suomeen, Suomessa

Tulkaa mukaan, Footlight!

Tanssi on varsin visuaalinen taiteenmuoto. Monelle on epäselvää tanssilajien eroavaisuudet. Usein tuo ero löytyy rytmistä , musiikin tuomasta luonteesta, liikkeen linjoista tai tyylistä. Kun valitsee oppilaitosta, johon haluaa sitoutua, sillä sitoutumista tanssinopiskelu kyllä vaatii, kannattaa myös miettiä, missä viihdyn ja miksi?

Perustin Tanssikeskus Footlightin 30 vuotta sitten tarjotakseni innokkaille tanssijoille paikan treenata kivassa tunnelmassa, hyvissä tiloissa, loistavien opettajien johdolla. Mielestäni olemme onnistuneet tavoitteessamme. Käykääpä kurkistamassa videomme ja kertokaa, välittyykö tuosta koulumme tunnelma.