Kurjuuden kujalla ja todellisuuden tiellä

Yhä useampi 18-25v. nuori saa nykyään kirjeitä ulosottomieheltä. Minä kuulen noita kertomuksia, täällä toimessani, sillä taloudellisiin vaikeuksiin ajatunut nuori ei selviä myöskään lukukausimaksuistaan. Minulle on välillä käsittämätöntä, kuinka osaamattomia nuoret ovat, kun on kyse tällaisita asioista. Onko aika meidän kasvattajien katsoa peiliin?

Oli jo eilen (tai vuosia sitten). Yhteiskunta odottaa menestystä, intoa kouluttautua, halua pyrkiä eteenpäin ja saada suuret tulot. Tabletit, kännykät, merkkikamat ja oikea imago ovat osa persoonaasi vai ovatko? Jos tulosi eivät riitä vuokranmaksuun keskusta-asunnosta, onko tosiaan pakko asua siellä? Jos talous ei kestä ”lasillista kuplivaa ” tai viiden euron kahvia päivittäin, onko elämä siis ”arvotonta”? Toivottavasti ei.
Minun nuoruudessani koulussa oli aine nimeltä Kansalaistaito. Ainakin meidän opettaja opetti juuri noita, kansalaistaitoja. Olisiko aika palauttaa nuo opit niin kouluun kuin kotiin keittiöpöydän ympärille? Monelle nuorelle tulee synkkä tulevaisuus, kun vuosia väännetään velkaantumisen kanssa, joka johtuu siitä, että ei tartuta ongelmaan ajoissa. Suhteuteta menoja tuloihin. Moni tietysti velkaantuu muistakin syistä, mutta oman talouden hallintaan voi aina vaikuttaa. Ei saa luovuttaa. Pitää pyytää ajoissa apua, eikä vain antaa tilanteen pahentua. Näin ainakin minä uskon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.