Pieniä asioita

Elämä keskittyy joskus kovin pieniin asioihin. Viimeisten päivien aikana kahteen neliösenttiin. Tarkemmin kengän korkoon ja vielä tarkemmin sen lattiaan osuvan osan pinta-alaan.

Hahkiala

Täältä tulee: meidät on kutsuttu Hahkialan kartanoon juhlaillallisille. Pukukoodi on tumma puku. Vastattuamme myöntävästi kutsuun, tuli kutsujalta lisäohje, että naisilta odotetaan polvi- tai pohjepituista juhlavaa asua. Erikseen ohjeessa mainittiin, ettei kartanon päärakennuksessa saa käyttää piikkikorkoisia kenkiä.

Te kaikki minun lähimmät ystäväni (ja muutkin) tiedätte, mikä saa Tainan tikittämään, juu kengäthän ne. Siis minä kysyin kutsujalta tarkennusta ohjeeseen ja tulihan se. Kengissä tulee olla korko, jonka pohjan pinta-ala on vähintään 2 cm2.

Ja sitten mittailemaan. Huomio 1: Minna Parikat ei kelpaa, huomio 2: Manolot ei kelpaa, huomio 3 Capezion tanssikengistä ei yksikään malli kelpaa. Noiden kaikkien yhdistävä tekijä on n. 1,8cm2 korko.

Olen varreltani verrattavissa Hobbittiin (160 cm) eli jumatsuikka en eccoissa juhlapukuun pukeudu. Pukuni vaatii upeat kengät tai itsetuntoni valuu alle vaaditun hamekorkeuden.

Kannattaako juhlia järjestää tiloissa, joiden parketit eivät kestä eleganssia? Kuulemma pienemmällä pinta-alalla varustetut korot pilaavat lattiat, mattojenkin läpi. Miesten kengät eivät ole ongelma.

Miten tästä selviän? Jätänkö juhlat väliin, kun ei ole kaapissa (tai omistamassani tanssitarvikeliikkeessä) eleganssiin sopivia kutsujalle kelpaavia kenkiä? Seuraaviin kutsuihinne liittäkää myös korkokoodi. Tästä nääs tulee paineita suurenkin valikoiman omistajalle.

”Mä mistä löytäisin ne kengät, ne kengät juhliin sopivat?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.